Talvinen Coco-mekko

Matkani Tillyn Coco-kaavan seurassa jatkuu. Toteutin aikaisemmassa blogikirjoituksessani mainitsemani haaveen valkoisesta Coco-mekosta. Yritän jatkuvasti pienentää kangasvarastojani, joten nappasin kasasta kauniin valkoisen kankaan ja loihdin siitä uuden talvimekon.

Tässä kaavassa parasta on monipuolisuus. Pienillä muutoksilla mekosta saa aivan erilaisen lopputuloksen. Kun vertaan tätä mekkoa aiemmin syksyllä tekemääni siniseen Cocoon, en lainkaan koe niitä samaksi mekoksi eri värissä. Tässä versiossa päädyin lyhyempään helmaan ja tekemään sekä pystykauluksen että hihansuiden käänteet. Kaulus on muuten tämän mekon suosikkikohtani.

Rakastan valkoisia vaatteita. Ne ovat niin raikkaan näköisiä. Tämä mekko muuntuu värinsä puolesta ihanaksi joulumekoksi kun sen asustaa punaisella vyöllä. Käytin tätä yhdistelmää viikko sitten suvun jouluglögeillä ja tykkäsin kovasti. Kuten blogistanikin huomaa, tykkään yleensä hyvin tyköistuvista yläosista ja selkeästä vyötärölinjasta. Coco on kuitenkin poikkeus. Sen A-linja on oikein virkistävää vaihtelua. Vyön avulla tässäkin mekossa voi kuitenkin halutessaan korostaa vyötäröä.

Tämä on nyt kolmas Coco-kokeiluni ja nyt kaava saa hetkeksi jäädä taka-alalle. Sain tällä viikolla postissa paketin, jossa oli pari Sew Over It -kaavaa kokoelmani jatkoksi. Ja pari ihanaa kangasta, vaikka olinkin päättänyt olla ostamatta lisää ennen kuin olen tyhjentänyt hieman vanhoja varastojani... Ompelupöytäni on tällä hetkellä vallannut kynähame, jonka kaavaa testailen eri pituuksissa. Omistan todella vähän kynähameita, joten hauska päästä kokeilemaan tätä uutta kaavaa. Lisäksi Betty-mekko nro 2 odottaa helman viimeistelemistä. Siinä siis tämän viikonlopun ompelufokus. Ja jos sitä tekisi myös pari pientä joululahjaa...

Joulua odotellessa!

Coco-hetkiä

Muistattekin ehkä, että pohdiskelin kesällä mistä löytäisin sopivan kankaan Coco-kaavaan. Haastoin kangaskauppoja oikein kunnolla kunnes vihdoin tärppäsi. Löysin täydellisen neuloksen, joka on juuri sopivan paksuista ja sekä pinnaltaan että laskeutuvuudeltaan täydellistä tähän kaavaan.

Coco on yksi niistä kaavoista, jotka ovat täynnä muuntelumahdollisuuksia. Cocon voi tehdä mekkona tai paitana. Siihen voi valita pitkät tai 3/4-hihat. Hauskan vintagehengen vaatteeseen voi tuoda lisäämällä siihen pystykauluksen. Tilly tarjoaa kaavassa myös erilaisia taskuvaihtoehtoja.

Lähdin itse liikkelle Cocon kanssa ns. testipuserolla. Kaipasin vapaa-aikaan ja niihin harvoihin päiviin, jolloin käytän housuja, rentoa ja syksyiseen ilmastoon sopivaa paitaa. Testasin tässä versiossa sekä hihojen käänteitä (nämäkin voi halutessaan jättää pois) että kaulusta.

Ompelin kaikki saumat tällä kertaa ompelukoneella käyttäen erilaisia siksak-ompeleita. Itse asiassa en tainnut tehdä saumurilla yhtään mitään tämän vaatteen kohdalla. Hauska kokemus! En ole lainkaan luonnonlahjakkuus neuloksien ompelemisessa, mutta olin sen verran tyytyväinen lopputulokseen, että päätin käyttää kaavaa myös mekon ompelemiseen.

Jostain syystä tänä syksynä tummansininen on tehnyt paluun lempivärieni valikoimaan. Ei se tainnut koskaan täysin sieltä poistuakaan, mutta sanotaanko niin, että nyt se on jälleen noussut kärkisijoille. Niinpä vaatekaappiini ilmestyi jälleen yksi tummansininen mekko.

Hups! Toinen tummansininen mekko putkeen... Puolustaudun sillä, että sininenhän tunnetustin on klassinen väri, joka ei mene koskaan pois muodista :) Tämän Cocon kohdalla päätin piristää tummaa yleisilmettä valkoisilla hihansuilla. Nappikokoelmassani on jo yli kaksi vuotta ollut kauniit tummansiniset napit, joille en ole löytänyt oikeaa vaatetta. Nyt ne onneksi muistuivat mieleeni ja vihdoinkin sain ne käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Yritän kovasti keksiä mitä negatiivista voisin Coco-kokemuksestani sanoa. Kaula-aukon kääntäminen kauluksettomassa versiossa vaati hieman kärsivällisyyttä, mutta muuta en keksi. Hihojen yhdistäminen oli helppoa, hihansuut yksinkertaiset koota, helmaan voi tehdä sivuhalkiot tai jättää pois eikä kumpikaan vaihtoehto ole kovin työläs. Ehkä se on vain myönnettävä, että Coco on huoleton ja hauska projekti, joka piristää yksinkertaisuudellaan.

Coco on hyvin klassinen neulosmekko. Onnistumisen kannalta on ehdottoman tärkeää löytää kangas, joka on tarpeeksi tukevaa, mutta kuitenkin laskeutuvaa. Kangaskaupat tuntuvat pursuavan ohutta trikoota, jollainen ei mielestäni sovi lainkaan tähän kaavaan. Näitä täydellisiä kangaslöytöjä onkin nyt kangasvarastossani vielä melkoinen määrä. Tiedän... Kankaiden hamstraus on pahasta, mutta kun kerrankin löytyi jotakin täydellistä. Nyt haaveilen valkoisesta hieman lyhyemmästä Coco-mekosta. Sellaisesta hyper pariisilaisesta, jonka voisi laittaa paksujen mustien sukkien ja mustan huivin kaveriksi aurinkoisina talvipäivinä.

Suosittelen tätä(kin) Tillyn kaavaan todella lämpimästi - myös aloitteleville ompelijoille. Mekon malli on yksinkertainen. Siinä ei ole lainkaan muotolaskoksia, vetoketjuja, napinläpiä tai mitään muitakaan hankalampia yksityiskohtia. Muuntelumahdollisuuksia on lukemattomia ja mekko on todella nopea ommella. Toimii myös ns. väliprojektina suuritöisempien projektien lomassa.

Lilou dress - viimeinen projekti Love at First Stitch -kirjasta

Syksy on suosikkivuodenaikani monestakin syystä. Yksi ompeluun liittyvä syy on mahdollisuus tarttua erilaisiin kankaisiin. Kesän keveät puuvillakankaat ovat tietysti aina kestosuosikkeja, mutta syksyn lähestyessä tartun yleensä myös yksivärisiin hieman lämpimämpiin kankaisiin. Eräältä kesälomani kankaidenhamstrausreissulta löysin täydellisen tummansinisen villasekoitekankaan. Kangas on sekä laskeutuvaa että ryhdikästä. Täydellinen yhdistelmä työvaatteita ajatellen.

Siitä lähtien kun vuoden alussa ostin Tilly Walnesin kirjan "Love at First Stitch", olen hiljalleen muiden projektien ohessa ommellut kirjan projekteja yksi kerrallaan. En tosin edennyt aivan järjestyksessä, mutta kirjan viimeinen ohje - Lilou Dress - oli kuitenkin jäänyt itsellänikin viimeiseksi. Hyvin usein ommellessani mekkoja, tartun tiettyihin vanhoihin luottokaavoihin, joihin teen sitten muutoksia sen hetkisen inspiraation puitteissa. Nyt päätin kuitenkin viedän Tilly-urakkani loppuun ja kokeilla Liloun kaavaa. Ja tällainen siitä sitten tuli.

Lilou on perusmekko omaan makuuni. Tyköistuvan, klassisen yläosan pariksi on valittu sivuilta laskostettu leveä hame. Pääntie on sekä edestä että takaa melko syvään uurrettu. Päädyinkin - hieman toimistoystävällisemmän ilmeen saavuttamiseksi - nostamaan pääntietä edestä parilla sentillä. Lisäksi lisäsin helmaan muutaman sentin pituutta. Ja koska mikään mekko ei ole täydellinen ilman taskuja, lisäsin sivusaumoihin yksinkertaiset taskut. Muilta osin seurasin kiltisti kaavan ohjeita.

Tummansininen on yksi suosikkiväreistäni. Se on mustaa armollisempi, mutta kuitenkin asiallisen klassinen valinta. En kuitenkaan voinut tämänkään mekon yhteydessä jättää osoittamatta rakkauttani kauniisiin printtikankaisiin. Niinpä valitsin mekon vuorikankaaksi suloisen kukkakankaan.

Yllä oleva on muuten mekon selkäpuolelta otettu kuva, josta näkee hyvin minkä verran korotin pääntietä edestä. Mutta eikö tämä vuorikangas olekin monta kertaa hauskempi kuin yksivärinen vuorisilkki? Käytin samaa kangasta myös taskuihin. Teen sivusaumoihin upotettavat taskut yleensä tekniikalla, joka estää taskukangasta näkymästä, joten taskujen hauskan yllätyksen paljastuminen vaatii hyvää tarkkaavaisuutta.

Sanomattakin lienee selvää, että olen käyttänyt tätä mekkoa hyvin paljon syksyn aikana. Mekon yksi parhaista puolista on sen monipuolisuus. Se on helppo asustaa arkeen tai juhlaan. Ikävä kyllä blogin kautta ei välity kankaan mahtava laatu ja laskeutuvuus. Kangasta jäi mekosta yli sen verran, että ajattelin tehdä siitä vielä hameen. Tajusin nimittäin yhtenä päivänä, että kaapistani puuttuu kokonaan yksinkertainen tummansininen puolihame. Kuinka näin on päässyt käymään?!

Ihanaa alkanutta lokakuuta!

Testauksessa Fifi alias kesäinen yö/hengailuasu

Toinen vastikään Tilly and the Buttonsilta tilaamani kaava on nimeltään Fifi. Tilly kuvailee kaavan olevan suloinen setti hengailuun kotona tai käytettäväksi yöpukuna. Koska olen heikkona kauniisiin yöasuihin (joita ei muuten mielestäni hyvällä hinta-laatusuhteella meinaa kaupasta löytää) päätin antaa kaavalle mahdollisuuden.

Yleensä ennen kuin otan uuden kaavan käyttöön pyrin katselemaan netistä muiden ompeluharrastajien versioita kyseisestä vaatteesta. Tällä tavalla saa aika hyvän kuvan siitä millaisia kankaita kaavaan kannattaa käyttää, liittyykö kaavaan jotain yleisiä istuvuushaasteita, millaisia kivoja muuntelumahdollisuuksia muut ovat keksineet ja niin edelleen. Fifin kaltaisen äskettäin julkaistun kaavan kohdalla tällainen tutkimustyö ei oikein onnistunut, joten ei auttanut kuin lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan.

Bettine-mekostani jäi puolisen metriä kangasta yli. Lisäksi kaapistani löytyi niinikään ylijäämäpala valkoista viskoosia. Osana kangasvaraston tyhjennysprojektia yhdistin nämä kaksi ylijäämää ja kokosin niistä tämän kesäisen setin.

Yläosan yläreuna viimeistellään vinokaitaleella. Kaavassa neuvotaan tekemään oma vinokaitale, mutta tähän voisi toki käyttää myös valmista kaitaletta. Halusin kuitenkin jotenkin yhdistää nämä kahdesta eri kankaasta tehtävät vaatekappaleet setiksi, joten valmistin 180 cm vinokaitaletta kukikkaasta kankaastani. En tiedä miksi vinokaitaleen tekeminen tuntuu niin kovin palkitsevalta, mutta jälleen kerran olin todella iloinen lopputuloksesta.

Tässä kuvassa siis vajaat kaksi metriä vinokaitaletta, jota tehdessä meinasin polttaa sormeni silitysraudan kuumassa höyryssä. En käsitä mihin vinonauhan tekemiseen tarkoitettu pieni koneeni on kadonnut... Täytyy käynnistää mittavat etsintäoperaatiot, jotta sormeni välttyvät tulevaisuudessa tältä kärsimykseltä.

Yksi Fifin kivoista puolista on, että jo sen ohjeissa ohjeistetaan tekemään kaikki näkyviin jäävät saumat ranskalaisina saumoina. Tämä tarkoittaa siis, että kaikki saumanvarat jäävät pussimaisiin saumoihin näkymättömiin. Lopputulos on kaunis ja viimeistelty. Olin aluksi hieman epäileväinen kuinka ranskalaiset saumat voivat toimia kaikissa kohdissa tätä settiä. Esimerkiksi rinnan alla olevassa saumassa, joka on kaikkea muuta kuin suora ja yksinkertainen kaikkine laskoksineen ja haarteineen. Tunnustan kuitenkin epäilykseni olleen aiheettomia. Vaate näyttää todellakin yhtä kauniilta sisältä kuin ulkoa.

Ranskalaisissa saumoissa on tärkeää kaventaa saumanvaroja ensimmäisen saumaompelen jälkeen. Ensimmäiset pari saumaa taistelin kapeammiksi saksilla kunnes näin edessäni pöydällä pyöröleikkurin, jota käytän aina liukkaiden ja ohuiden kankaiden leikkaamiseen. Mikä hetkellinen mielihäiriö oli saanut minut tarttumaan saksiin - sitä en tiedä. Loput saumanvarat kaventuivatkin sitten paljon helpommin ja siistimmin.

Kauniin setin valmistamiseen meni ehkäpä yhteensä kuutisen tuntia. Olen todellinen perfektionisti mitä tulee silittämiseen, ja Fifi on oikea silittämisen taidonnäyte. Jokainen sauma silitetään auki ja yhteen ja käännetään ja ommellaan ja silitetään jälleen. Vinonauhaa silitetään moneen kertaan sen tekemisvaiheessa ja sen jälkeen kiinnittämisvaiheessa ja ompelun jälkeen. Helmoihin tehdään pikkuruisia kapeita käänteitä, jotka näyttävät aivan ihanilta valmiissa vaatteessa. Täytyy siis tunnustaa, että hyvin suuren ajan tästä kuudesta tunnista kulutin silitysrauta kädessä. Lopputulos on kuitenkin täysin sen arvoinen.

Olin alkuun ehkä hieman epäileväinen millainen lopputulos tästä kaavasta syntyisi. Nyt voin kuitenkin rehellisesti sanoa, että tämä on yksi parhaista toppi + lyhyet shortsit -kaavakokonaisuuksista, joihin olen monien ompeluvuosieni aikana törmännyt. Olen tähän testiversioon sen verran tyytyväinen, että taidan seuraavaksi ottaa kaapista sen varsinaisen kankaan, jonka olin ajatellut tähän kaavaan yhdistää :)

Kevyt kesäinen mekko

Pari päivää sitten kerroin uusista ihanista kaavoista, joiden osalta kärsin pahasta valinnanvaikeudesta. Sitä ongelmaa kesti kuitenkin vain hetki. Kaapissani odotti nimittäin todella ihana kangas, joka oli aivan täydellinen Bettine-mekkoa varten. Parissa illassa kaunis kesäinen kangas muutti muotoaan mekoksi.

Kaava on siis Tilly and the Buttonsin Bettine. Mekko, jonka luvataan olevan kyllin helppo aloittelevallekin ompelijalle.

Uskon erinomaisesti tämän väitteen pitävän paikkansa nyt kun olen kokeillut kaavaa. Kuvalliset ohjeet opastavat vaihe vaiheelta sinänsä yksinkertaisen ompeluprosessin läpi. Mekossa ei ole muotolaskoksia, nappeja, vetotjuja tai mitään muutakaan edistyneempää. Puseromainen yläosa muodostuu vyötäröllä olevan kuminauhan avulla. Kuminauhakujankin tekeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Kimonohihat leikataan suoraan samasta kappaleesta muun yläosan kanssa, joten hihojen istutuksestakaan ei tarvitse murehtia. Kaavan yksinkertaisuus ja ehkä juuri siitä johtuva huoleton tyylikkyys olikin se mikä sai minut hankkimaan sen kokoelmiini.

Mekossa käyttämäni kangas on hyvälaatuista viskoosia, joka on juuri täydellinen materiaali tämän malliseen mekkoon. Viskoosissa on pari ehdotonta loistavaa puolta tekokuituihin verrattuna. Hyvälaatuinen viskoosi ei ensiksikään sähköisty ja lisäksi se on aivan yhtä miellyttävä ihoa vasten kuin luonnonkuidut. En ole koskaan päässyt selvyyteen kumpaan kategoriaan viskoosi itse asiassa lasketaan. Joka tapauksessa se on mielestäni loistava vaihtoehto silloin kun ei halua panostaa silkkiin, mutta haluaa laskeutuvaa kangasta ilman turvautumista tekokuituihin. Tänään tämä mekko pääsi näyttämään kaiken mukavuutensa kun täällä pääkaupunkiseudulla päästiin vihdoin nauttimaan hieman kesäisemmästä säästä. Mekko pääsi ylläni katsomaan ponikilpailuja enkä olisi voinut kuvitella mukavampaa asua juuri tällaiseen rentoon kesäiseen päivään.

Ompelijoiden virtuaalisessa maailmassa olen saanut jo ihastella monia ihania versioita tällä kaavalla tehdyistä mekoista. Mitä useampi ompelija toteuttaa oman mekkonsa, sitä monipuolisemmalta kaava mielestäni alkaa vaikuttaa. Olenkin jo pohtinut voisiko ohuesta villakrepistä tehdä Bettinen myös talvikäyttöön. Jos vaikka hihoja pidentäisi jonkin verran niin tästä voisi saada vyöllä ja korkokengillä asustettuna oikein mainion työasunkin.

Eilen illalla viimeistellessäni tätä mekkoa pohdin jälleen kerran kuinka ihana harrastus ompeleminen todellakin on. Raskaankin työpäivän jälkeen se vie aina ajatukset pois työasioista. On lisäksi erittäin palkitsevaa nähdä joskus näin konkreettisesti omien käsiensä jäljen. Ja sitten on tietysti vielä se hyvin hauska puoli, että kaapissani on vain ja ainoastaan ihania juuri omaan tyyliini sopivia vaatteita enkä joudu turhautumaan vaatekaupoissa. Sanoisin siis, että tästä ei harrastus kovasti enää parane.

Aurinkoista viikonloppua!

Uusia kaavoja

Monet ompeluharrastajat tietävätkin englantilaisen Tilly Walnesin, joka nousi tunnetuksi "Tilly and the Buttons" -bloginsa kautta. Olen seurannut Tillyn blogia jo pitkään ja sittemmin hän oli mukana myös The Great Britis Sewing Bee -ohjelman 1. kaudella (siinä vasta ihana ohjelma!), jolloin pääsin katselemaan Tillyn ompelemista television välityksellä. Tällä hetkellä Tilly on tullut vielä tunnetummaksi "Love at First Stitch" -kirjansa välityksellä. Kirjan nimi on suomeksi "Pistoksissa", ja suosittelen ehdottomasti tutustumaan siihen. Olen kirjoittamassa kirjasta jossain välissä oman postauksensa.

Tänään ajattelin kuitenkin jakaa innostukseni postin mukanaan tuomista uusista kaavoista. Kaikki Tillyn suunnittelemat vaatteet eivät ihan omaan makuuni istu, mutta joukossa on ehdottomasti joitakin helmiä. Tykkään hänen ajattomasta, mutta silti vintage-vaikutteisesta tyylistään.  Viime viikolla Tilly julkisti kaksi uutta kaavaa, jotka sattumalta olivat juuri sellaisia, jonka henkisistä kaavoista olen viime viikkoina haaveillut. Niinpä päädyin saman tien tilaamaan nämä kaksi kaavaa ja niiden lisäksi vielä yhden, joka on jo pitkän aikaa ollut hankintalistallani.

Tässä ne sitten ovat - Lontoosta tänne matkanneina.

Vasemmalla kuvassa on Bettine-mekko. Kyseessä on mukavan löysä kesämekko, jollaista kaipaan vapaa-ajan mekoksi. Keskimmäisenä on Coco - tunika/mekko, joka on erittäin klassisen mallinen ja luultavasti mukavan nopea surauttaa kokoon saumurilla. Ja oikeanpuolimmainen kaava on nimeltään Fifi, joka on kaksiosainen kesäyöpuku.

Nyt on kaksi ongelmaa: 1) Mistä aloittaisin? ja 2) Mistä sopiva kangas Cocoon?

Koska jälkimmäiseen ei ole vielä ratkaisua, ensimmäisen vastaus pitää valita Bettinen ja Fifin välillä. Voi olla, että päädyn tekemään ensimmäisenä Bettine-mekon, sillä kangasvarastoissani on juuri tähän tarkoitukseen sopiva ihanan kesäinen viskoosi. Jospa ne kesäkelit vielä tulisivat kun oma kesälomani vasta lähestyy...

Siitä lähtien kun laitoin kaavat tilaukseen olen yrittänyt metsästää Cocoon sopivaa kangasta joka paikasta. Haluaisin siis löytää jotakin interlockin kaltaista jämäkämpää eikä niin hirveän joustavaa neulosta. Jos jollakin on hyviä vinkkejä niin otan niitä mielelläni vastaan. Olen kolunnut valtavat määrät verkkokauppoja enkä vain tunnu löytävän etsimääni.

Voin muuten suositella näitä Tillyn kaavoja lämpimästi. Kaavapaketin sisällä on selkeä kuvalliset ohjeet sisältävä vihkonen sekä itse kaavat tukevalle paperille painettuina.

Tilly lupaa, että ohjeet riittävät aloittelevallekin ompelijalle, ja uskon sen oikein hyvin. Kaavoja voi tilata monista verkkokaupoista, mutta itse tilasin tällä kertaa nämä suoraan Tilly and the Buttons -verkkokaupasta. Toimituskulut Suomeen riippuvat tilattavien kaavojen määrästä, mutta ovat mielestäni ihan kohtuullisella tasolla. Varsinkin kun toimitus ainakin omalla kohdallani oli nopeaa ja kaavat saapuivat perille hyvässä kunnossa. Tämä kun ei ole lainkaan itsestään selvää kaikkien verkkokauppojen kohdalla.

Mutta nyt lähden kaivamaan kangasvarastojani jos vaikka löytäisin Fifiinkin sopivan kankaan ja saisin vaikeutettua päätöstä mistä aloittaa.